Ropecon 2017: Toisia korottamassa

Edellisestä Ropecon-raportistani onkin kulunut jo tovi, kun en nykyään enää ehdi tapahtumaan joka vuosi. Tänä vuonna pääsin kuitenkin paikalle ja oli mukava olla näkemässä, miten skenemme päätapahtuma on asettumassa Helsingin Messukeskukseen.

Muistikuvieni mukaan olen takavuosina panostanut coniaikani pelaamiseen. Olen omissa piireissäni pääsääntöisesti pelinjohtajana, joten pelitapahtumat tarjoavat mahdollisuuden istua välillä pelaajan paikalle. Tämän takia minusta tuntuu, että olen monena vuotena mennyt coniin saamaan, ottamaan vastaan toisten hyvyyttä. Koitin tänä vuonna toimia tässä suhteessa hieman toisin.

Mainokset

Luminyrkki 2017

Pöllökarhut eli Porin pöytäpeliseura järjesti maaliskuun lopulla Porin taistelupelaajien tapahtuman yhteyteen oman pelitapahtumansa. Kävin paikalla katsastamassa mistä on kyse ja täytyy sanoa, että ihan kivaltahan se näytti.

Salapukkihaasteen jälkipuintia

Järjestimme Daniel Nefflingin kanssa viime vuoden lopulla salapukkihaasteen kotimaisessa OSR-skenessä eli vanhan koulukunnan Dungeons & Dragons –pelaajien keskuudessa. Kokonaisuutena projekti sujui odotetulla tavalla, mutta osallistujien vähäisyys yllätti.

Arvostelussa tarinapeli Yes, Sir!

Sain joulun alla postissa vedoksen Yes, Sir! -tarinapelistä. Saatesanojen mukaan se oli tarkoitettu arvostelukappaleeksi. En tiennytkään, että minulle voi lähettää kotimaisia roolipelejä arvioitavaksi, mutta näköjään se toimii. Pelasimme peliä tammikuussa ja ajatuksia kokoiltuani olen valmis sanomaan sanottavani.

Arvostelussa roolipeli Tšernobyl, rakastettuni

Vuonna 2010 Juhana Pettersson kävi Ukrainassa Tšernobylissä ja ryhtyi pian kehittämään siihen liittyvää peliään. Julkaisupäivä koitti vihdoin tämän vuoden Ropeconissa. Toisin kuin Ikuisuuden laakso (2009), tällä kertaa pelin pitäisi kuvata tarkemmin Petterssonin henkilökohtaista pelityyliä. Tšernobyl, rakastettuni -pelissä rikolliset etsivät turvapaikkaa Suljetulta vyöhykkeeltä.