Roolipeli sankaruudesta
Pyöreän pöydän ritarit
Pyöreän pöydän ritarit -roolipelissä pelaajat ottavat kuningas Arthurin ritarien aseman. Heidän tehtävänään on ylläpitää kuninkaan oikeudenmukaista hallintoa myyttisessä Britanniassa. Pelin ytimenä ovat moraaliset ongelmat, joita ritarit joutuvat ratkomaan oikeudenmukaisuuteen pyrkiessään.
Jos peliä pelataan pidemmässä, ns. kampanjamitassa, eteen nousee myös Arthurin hovin Camelotin kohtalo. Kuten legendoista tiedämme, Arthur kuolee taistelussa ja Camelot sortuu. Kampanjapelissä tätä ei voi estää, mutta kysymykseksi nouseekin se, millaisen perinnön tuhoutuva Camelot jättää jälkipolville Pyöreän pöydän ritarien toiminnan kautta.
Peli on saatavilla ilmaiseksi verkosta (PDF).
Säännöt ja pelimaailma
Kehitin Pyöreän pöydän ritareihin varsin kevyet säännöt. Tarkoituksena on jättää tilaa ritarien päätöksenteolle: he eivät voi heittää noppaa siitä, miten ratkaisevat ihmisten ongelmia. Sen sijaan siinä vaiheessa kun ritari turvautuu miekkaansa, nostetaan nopat pöytään.
Ehkä kiinnostavampi noppienkäyttötapa on niiden asema ritarien resursseina. Eritoten kampanjapelissä nopat mittaavat Camelotin vaurautta ja pelaajat pääsevät päättämään niiden käytöstä ihan vain noppia jakamalla. Resurssinopat toimivat ikään kuin pelin sisäisenä valuuttana, jolla hahmot voivat tukea sivuhahmoja ja vahvistaa omia taisteluitaan.
Pelimaailma on tarkoituksellisesti aika luonnosmainen. Pyöreän pöydän ritareissa olennaista ei ole pseudo-keskiaikaisen maailman kokeminen, vaan ritarin velvollisuuksien hoitaminen. Pelimaailma toimii ainoastaan kulissina tälle. Niinpä lyhyessä katsauksessa Arthurin Britanniaan kerron enemmän jännitteistä, koska tämä tukee peliä paremmin.
Sisällysluettelo:
- Esittely: Tässä luvussa kerron, millaisesta pelistä on kyse ja miten sitä pelataan. (4 s.)
- Valmistelut: Tässä luvussa käydään läpi ritarihahmojen luominen ja seikkailun suunnitteleminen. (7 s.)
- Pelisäännöt: Tässä luvussa esitellään selkkausmekaniikka sekä kampanjapelaamiseen liittyvät säännöt ritarihahmojen kehittymisestä ja Camelotin vähittäisestä sortumisesta. (9 s.)
- Inspiraatioksi: Tässä luvussa tarjoan pelinjohtajalle välähdyksiä pelimaailmasta ja ideoita seikkailujen kehittämiseksi. (5 s.)
- Lopuksi: Tässä luvussa kirjoitan siitä, mihin pelilläni pyrin ja annan suosituksia samankaltaisista peleistä. (2 s.)
Kyseessä on 40-sivuinen A5-kokoinen nidottu vihko. Tiina Vanhapelto teki kansitaiteen. Mustavalkoisessa sisäkuvituksessa on hyödynnetty 1800-1900-luvun vaihteen Arthur-tulkintoja.
Lisämateriaalia
Pyöreän pöydän ritarit oli aika pitkään pelitestivaiheessa, jolloin kertyi kaikenlaista materiaalia. Ne eivät kuitenkaan ole välttämättömiä itse pelille, joten jätin ne kylmästi pois sääntökirjasta. Niistä voi kuitenkin olla apua teille muille pelaajille, joten laitan ne tänne jakoon.
- Hahmolomake: tätä ei välttämättä pelaamiseen tarvita ja onpahan vielä ruma kuin susi, mutta tämä olen kuitenkin itse käyttänyt.
- Sääntöyhteenveto: suoraan sääntökirjan sivuilta 36-37.
- Läjäpäin ideoita seikkailuiksi: näillä eväillä pelaa useammankin kampanjan.
- Ritarikronikka: tällä yksinkertaisella lomakkeella olen pitänyt kirjaa tapahtumista ja sivuhahmoille luovutetuista resursseista.
Lisäksi olen blogissani kirjoitellut yhtä ja toista itse peliin ja sen julkaisemiseen liittyvää, joista tässä kiinnostavimmat palat:
- Selvennöksiä ja tarkennoksia, osa 1 ja osa 2: Vastailen palautteessa esiinnousseisiin kysymyksiin pelin pelaamisesta
- Hinta: Selitys sille, miksi peli maksaa sen verran kuin maksaa.
- Draama vs. moraalipeli: Ajatuksia siitä, miten Pyöreän pöydän ritareita voi pelata
- Alue 11: Variantti, jossa Arthurin ritarit vaihtuvat animesankareihin valloitetussa Japanissa
- Somalia: Variantti, jossa Arthurin ritarit vaihtuvat YK:n rauhanturvaajiin Afrikan sarvessa
Mistä sitä saa?
Ritarien painos on ollut jo vuosia loppuunmyyty, mutta fyysisen kappaleen voi löytää kirjastosta (ainakin Turun seudun Vaski-kirjastot, Etelä-Savon Savotta-kirjastot, Pirkanmaan Piki-kirjastoverkko ja pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastot).
Efemeros 
Antti Kirjavainen kirjoittaa blogissaan Ritareista mairittelevasti: ”I think the game is excellent for its intended use. The mechanics are simple to use and the GM advice is solid. I recommend this for everyone (who can read Finnish) and plan to give a couple of copies as gifts to a couple of my friends’ kids.”
Retris-nettinimen takaa toimiva roolipeliharrastaja pitää Pyöreän pöydän ritareita myös hyvin onnistuneena pelinä. Hän kirjoittaa Pelilaudan-foorumille mm. seuraavasti:
”Luin koko kirjasen automatkalla Turkuun ja ei silti jäänyt fiilis että olisi liian kompakti. Itse säännöstö on yksinkertaisuudessaan just sellanen mikä oikeasti helppo selittää ja oikeasti pistää sen roolipelaamisen etusijalle. Multa jossain vaiheessa pyydettiin lukiossa opettajan toimesta suositusta siihen millä esittelisi ala-astelaisille roolipelaamisen enkä osannut silloin vastata mutta tää kyllä oikeesti olisi passeli sellaiseen, toimisi myös hyvin just moraalisena opetusvälineenä pienemmillekin lapsille. Kampanjamekaniikka on kanssa tosi vekkuli.
Kirjotustyyli on Samilla mulle tosi mieluinen. Jotenkin tekstin sävy on sellanen mukavan tuttavallinen ja varsinkin maininnat siitä miten Sami itse käyttänyt sääntöjä toi mieleen henkilön joka selittää kaverilleen iltaa istuessa uutta roolipeliään. Esimerkeistä myös plussaa, saivat jokainen niistä mulle hyväntuulisen hymyn kasvoille.”
Arkkikiven tuote-esittelysivulta:
”Pähkinänkuoressa voisi todeta, että olen tietysti itse auttamattoman puolueellinen pelin suunnitteluhyveiden osalta, mutta pidän tätä silti hienona pelinä & parhaita Suomessa koskaan julkaistuja, helposti.”